OSA 16 Harjoittelupaikan arvioinnit

OSA 15 Itsearviointia

Roolini harjoittelussa 

Minulla oli harjoittelussa selkeä ”oppipojan” rooli. Vastuun määrä oli pääsääntöisesti aika pieni ja työtehtäviä aika vähän. Eniten tein yhteistyötä Suvin ja Jarmon kanssa, mutta jonkin verran myös Arton ja Eevan kanssa. Tärkeimmät ja mieliinpainuvimmat työtehtävät olivat erilaiset kokoukset ja seminaarit, joissa sain olla mukana. Näissä käsiteltiin nimenomaan liikuntahallintoon ja liiketoimintaan liittyviä asioita esimerkiksi yhdistystoimintaa ja verotusta. Ne olivat täten myös harjoittelun opettavaisimpia ja rikkaimpia kokemuksia, joista voi olla tulevaisuudessa suurta hyötyä. 

Toimistolla oli yleensä hieman hiljaisempaa, kun siellä ei oikein ollut paljon varsinaista tekemistä. Tuolloin yritin kehitellä itselleni harjoittelun kannalta hyödyllistä tekemistä ja kirjoittelin muun muassa blogiini liikuntahallintoa ja liiketoimintaa käsitteleviä tekstejä. Tein tiedonhakua erilaisista aiheista, joista osa tuli toimiston henkilökunnan pyynnöstä esimerkiksi SportistiRoi - tukihankeraportti. Osa työajastani kului rupatellessa toimiston työntekijöiden kanssa. Näin tuli treenattua tärkeitä vuorovaikutustaitoja sekä samalla opiskeltua harjoitteluun liittyviä aiheita. Keskusteluissa nousi esille järjestötoimintaan liittyviä asioita ja muun muassa Lapin Liikunnan toiminta avautui minulle tätä kautta todella hyvin. 

Tavoitteiden täyttyminen

Harjoittelun alkaessa asetin itselleni tärkeimmäksi tavoitteeksi tutustua ja perehtyä työorganisaatioon sekä sen toimintaan. Tämä tavoite täyttyi mielestäni kiitettävästi. Tärkeimmät harjoittelussa oppimani asiat olivat juuri perehtyminen työyhteisön toimintaan ja toiminnan organisointiin, perehtyminen työpaikan johtamiseen, henkilöstövoimavarojen ja erilaisten yhteistyötahojen merkityksen ymmärtäminen, verkostoitumisen tärkeyden ymmärtäminen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Etenkin verkostoitumisen merkitys tuli korostetusti esille harjoittelussani, koska järjestötoiminnassa se on monesti kaiken a ja o. Hyvistä vuorovaikutustaidoista on verkostoitumisessa paljon apua. 

Vaikka työtehtävien määrä ei ollut päätä huimaava, niin sain tutustua yhteen mielenkiintoiseen liikunta-alan työpaikkaan. Pidän tätä harjoittelukokemusta tärkeänä osana liikunnanohjaaja -tutkintoani, sillä se antoi paljon konkreettista tietoa liikuntahallinnon osa-alueelta. Esimerkiksi seurahallinnon koulutustilaisuuteen osallistuminen sekä lukuisat liikuntahallintoon liittyvät työpaikkakeskustelut kasvattivat omaa ammattitietouttani ja kertasivat liikuntahallinnon teoriakurssilla aiemmin opiskeltuja asioita. Perehtyminen Lapin Liikunta ry:n toimintaan oli minun liikunta-alan polullani yksi tärkeä välivaihe ja uskon, että tästä harjoittelusta tulee olemaan konkreettista hyötyä myös tulevaisuudessa. Jos joku kysyy minulta, mikä on Lapin Liikunta ry ja mitä se tekee osaan vastata hänelle tarvittaessa melko perusteellisesti. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Matkalla liikunta-alan ammattilaiseksi. Reppuun on jälleen pakattu eväitä, joiden avulla matkaa on helpompi jatkaa. :)

OSA 14 Lapin Liikunnan toimisto

Lapin Liikunnan toimisto sijaitsee osoitteessa Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi. Toimisto on avoinna arkisin normaalisti kello 8–16. Toimistolla työskentelee vakituisesti viisi työntekijää, joskin useimmiten kaikki eivät ole yhtä aikaa paikan päällä. Työntekijöistä joku on yleensä aina jossain seminaarissa, koulutuksessa, kokouksessa tai tapahtumassa. 

http://www.lapinliikunta.com/@Bin/254949/Lapin%20liikunnan%20logo.jpeg

Työpaikan ilmapiiri on hyvin viihtyisä ja todella avoin. Vaikka työntekijöillä on omat vastuualueensa, niin yhteistyötä tehdään aina tarpeen mukaan ja kysymyksiin etsitään yhdessä vastauksia. Yhteiset, kerran viikossa järjestettävät, keskustelupalaverit ovat mukava tapa kerrata kuulumiset ja kehittää toimintaa. Joskus ne saattavat toki venyä hieman pitkiksi. Toimintapa on yksi hyvä tapa lisätä työpaikan vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Seuraavassa työpaikalle kuuluvien henkilöiden työtehtävien tiivistetty esittely: 

Toiminnanjohtaja Jarmo Suomäki:

Jarmo hoitaa Lapin liikunnalla hallinto-, talous-, jäsen-, järjestö- ja kalottiurheiluasiat. Hän on ollut toiminnassa mukana 35 vuotta ja aloittanut alun perin homman pyörittämisen yksin. Toimipaikkana hänellä on aina ollut Rovaniemi. Jarmo on koulutukseltaan liikunnanohjaaja (amk). Hän on käynyt muuntokoulutuksen siihen, kuten Maarit ja Arto. Hänen voi sanoa olevan työpaikan ”tietopankki” tai ”pääorganisaattori”, jolle kuuluu paljon erilaisia työtehtäviä muun muassa asioiden järjestyksessä pitämistä. Toiminnanjohtajan yhtenä mottona on ”johtaminen on tietämistä.” Jos ei tiedä mitä työntekijä tekee, niin ei voi johtaa. Sitä kautta Jarmon tehtäviin kuuluu myös tiedonkulun järjestäminen eri suuntiin. Hän organisoi ja on mukana vähän kaikessa Laplin toiminnassa esimerkiksi kokoustamisessa, asioiden valmistelussa ja esittelyssä, edustamassa eri tapahtumissa niin suuremmissa kuin pienemmissä sekä lisäksi on nimettömiä luottamustehtäviä esimerkiksi Torkkola-säätiön puheenjohtajuus. Jarmon tehtäviin kuuluu myös Laplin omistuksista huolehtiminen muun muassa kiinteistöjen vuokraus.  

http://nsemo.org/sites/default/files/files/images/Emergency%20Information.jpg

Aluekouluttaja lasten ja nuorten liikunta Maarit Toivola: 

Maarit oli opintovapaalla, kun olin harjoittelussa, joten hänen haastattelunsa ei onnistunut. Hänen tehtäviään (Lasten ja nuorten liikunnan kehittämis- ja kouluttamistehtävät) tällä hetkellä hoitaa Suvi Karusaari.

Taloussihteeri Eeva-Liisa Aula: 

Eeva-Liisa on toiminut Lapin liikunnassa taloushallinnon tehtävissä jo 30 vuotta. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat muun muassa seurojen kirjanpidon, talouden yms. sekä toimiston palvelutehtävien hoito. Runsaan kokemuksen myötä Eeva-Liisalla on huippuosaaminen liikuntahallinnon tehtäviin. Hän osaa vastata monenlaisiin tätä aihealuetta koskeviin kysymyksiin ja on mukana monissa liikuntahallintoa käsittelevissä koulutuksissa, joita Lapin Liikunta järjestää. Ennen Eeva-Liisalla oli toimipaikkanaan Kemi, mutta nyt hänet on löytänyt jo kolmen vuoden ajan Rovaniemen toimistolta. Koulutukseltaan hän on merkonomi.

http://www.mardibooks.com/wp-content/uploads/2012/12/435755-Royalty-Free-RF-Clipart-Illustration-Of-A-Line-Art-Design-Of-A-Fast-Author-Writing-On-Pages.jpg

 Aluekouluttaja seurakehittäjä Suvi Karusaari: 

Suvin tehtävät Lapin liikunnalla ovat varsin monipuoliset: Yhteistyötä, koulutusta, koordinaatiota, tapahtumien ja leirien järjestämistä, valmistelua jne.. Isona toimialueena on seurojen kanssa tehtävä yhteistyö esimerkiksi erilasisten koulutusten järjestäminen. Suvin työnkuva on pitkälle organisointia ja erilaisten asioiden järjestämistä/hoitamista kuntoon, jonka konkreettiset tulokset näkyvät liikunnan kentällä esimerkiksi ohjaajien ja valmentajien pätevyyksinä (VOK -koulutukset). Hän on tehnyt Lapin Liikunnalla töitä noin puolen vuosikymmenen verran. Koulutukseltaan Suvi on liikunnanohjaaja (amk) ja suorittanut tutkinnon Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä Suvi hoitaa myös opintovapaalla olevan Maaritin tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat lasten ja nuorten liikunnan kehittämis- ja kouluttamistehtävät. Se käsittää yhteistyön muun muassa Lapin alueen koulujen kanssa sekä erilaisissa tämän kohderyhmän hankkeissa mukana olon. 

http://www.rva.uk.com/wp-content/uploads/iStock_000003406532Medium.jpg

Aluekouluttaja kunto- ja terveysliikunta Arto Piuva:

Arto toimii aikuisväestön kunto- ja terveysliikunnan sekä työyhteisöliikunnan kehittämis- ja kouluttamistehtävissä. Hänen työnkuvansa on laaja ja haasteellinen, mutta sitäkin antoisampi ja opettavaisempi. Oppia on kertynyt erilaisten projektien parissa jo 14 vuoden ajan. Työn lähtökohtana on aktiivinen ja aloitteellinen yhteistyö lappilaisten liikuntatoimijoiden erityisesti kuntien liikuntatoimien kanssa. Yhtenä tavoitteena on, että liikuntaa edistävät, osaamiseen ja asiantuntijuuteen perustuvat palvelut viedään lähelle ihmisiä. Esimerkiksi kuntiin, kyliin ja työpaikoille voidaan järjestää kuntotestauspäiviä tai tapahtumapäiviä yhdessä kunnan liikuntatoimen kanssa. Ajatuksena on, että kunta voisi jatkossa järjestää vastaavia liikuntatapahtumia ja -palveluita oma-aloitteisesti sekä yhdessä eri tahojen kanssa toimien. Tällä hetkellä tärkeimpiä käynnissä olevia terveysliikuntaprojekteja, joissa Lapin Liikunta on mukana, ovat Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma ja siihen osana kuuluva Suomi Mies Seikkailee. 

 

http://www.studentintegration.fi/filebank/516-projektityo9.jpg?fb_bfn=488-projektityo9.jpg

Lähteet

Lapin Liikunta ry:n työntekijöiden haastattelut ja tutustuminen heidän työtehtäviinsä

Lapin Liikunta 2014. Lapin Liikunnan -nettisivut. Osoitteessa http://www.lapinliikunta.com/. 19.11.2014 

OSA 13 SportistiRoin taakse tukiyhdistys ry?

SportistiRoi -palaverissa käytiin tänään keskustelua siitä miten toimintaa pitäisi jatkaa. Perustaako yhdistys, jatkaako hankkeena vai jotain muuta? Ongelma nousi sinänsä niinkin positiivisesta asiasta kuin rahasta, jonka tallettamispaikka oli muodostunut epäselväksi. Taustalla oli myös muita hallinnon kannalta pulmallisia tilanteita esimerkiksi seura-apurahoituksessa syntynyt ongelmatilanne. Jonkinlainen järjestäytyminen helpottaisi varmasti kokonaistoimintaa jatkoa ajatellen.

Keskusteluissa nousi vahvasti esille niin sanotun tukiyhdistyksen perustaminen SportistiRoi -hankkeen taustalle. Sen jäseninä olisivat urheiluseurat ja muut halukkaat yhdistykset. Yhteistyöverkostossa olisivat mukana hanketta koordinoivat ryhmät esimerkiksi SantaSport, Rovaniemen kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu. Myös muut yhteistyöverkostot voisivat olla edelleen mukana toiminnassa. SportistiRoi - tukiyhdistyksen toiminta olisi avointa ja kaikki olisivat tervetulleita tulemaan mukaan sen toimintaan. Päätin ottaa selvää mikä on tukiyhdistys ja mitkä ovat sen hyviä ja huonoja puolia tätä kyseistä hanketta ajatellen?

http://www.talouselama.fi/migration_catalog/article2039468.ece/BINARY/

"Yhdistyslaki: Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen." (FINLEX 2014.)

Yhdistys toimii siis jäsenten yhteistä ja yhdistyksen säännöissä mainittua aatetta ajatellen. Aate voi olla joku yhteinen hyvä asia tai ajatus esimerkiksi harrastus. Yhdistystoiminnan tarkoituksena on olla pysyvää ja pääasiassa yleishyödyllistä toimintaa.  Yhdistyksen toiminnassa voi olla mukana myös tukitoimintoja, joiden avulla kerätään tuottoa aatteelliseen toimintaan. (PRH 2014.) 

Mikäli yhdistys haluaa rekisteröidä oman toimintansa, on painopisteen ehdottomasti oltava aina aatteellisissa toimintamuodoissa. (PRH 2014.) Mikäli yhdistys haluaa omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia tai laatia anomuksia ja hakemuksia, niin sen täytyy rekisteröityä yhdistysrekisteriin. Yhdistysrekisteriin rekisteröitymisen ehtona on yhdistyksen toiminnan painopisteen sijainti aatteellisessa toiminnassa. (Yhdistystieto 2014.)

http://www.atlry.fi/@Bin/120390/valomaalaus_painonnosto_small.jpeg

Yhdistys voi toimia jonkin tietyn ryhmän, esimerkiksi ammattikunnan tai harrastajaryhmän, "edunvalvojana (Yhdistystieto 2014). Tukiyhdistys on yhdistys, jonka aatteena on jonkin säännöissä sovitun asian tukeminen (PRH 2014). Tukiyhdistys valvoo ja huolehtii siitä, että yhdistyksen aatetta toteutetaan sen säännöissä tarkemmin määritellyin tavoin.

SportistiRoi - tukiyhdistyksessä aatteena voisi olla esimerkiksi Rovaniemen kaupungin lasten ja nuorten liikunnan tukeminen ja edistäminen. SportistiRoi - hankkeen taustalle olisi lähtökohtaisesti mahdollista perustaa tukiyhdistys, koska toiminta ei varsinaisesti tue tukiyhdistyksen takana olevia yhdistyksiä taloudellisesti. Hankkeessa tuettaisiin aatetta, joka voisi olla lasten ja nuorten liikunnan edistäminen. (FINLEX 2014; Halila 1999, 7; PRH 2014.)

Tukiyhdistyksen taloudelliset tuotot tulee pääasiassa suunnata toiminnan tarkoituksen pyörittämiseen ja kehittämiseen (FINLEX 2014; PRH 2014). Taloudellisesti vähäarvoisena pidettävä toiminta on sallittua. Yhdistyksen säännöissä on määritelty tarkemmin sellainen ansio- tai elinkeinotoiminta, jota yhdistys voi harjoittaa. (FINLEX 2014.) Mielenkiintoa herättävä kysymys on, milloin tukiyhdistykseen suunnatusta taloudellisesta toiminnasta pitää maksaa veroa ja milloin ei?

https://gsdsuomi.files.wordpress.com/2010/06/verokarhu.gif?w=130&h=150

SportistiRoi - tukiyhdistykselle mahdolliset taloudelliset tuotot tulisivat pääosin yhteistyökumppaneiden kautta lahjoituksina ja avustusrahoina. Yhdistyksen perustaminen vaatisi ensisjaisesti sen rekisteröitymistä, koska yhdistys omistaisi tai tulisi ainakin jossain vaiheessa omistamaan omaisuutta. Rekisteröityminen taas velvoittaa tukiyhdistyksen toimimaan taloudellinen painopiste aattellista toimintaa edistävässä muodossa. SportistiRoissa kyseessä on siis lasten ja nuorten liikuntaa edistävä toiminta.

Yleisesti toiminta, joka palvelee yhteistä hyvää eli aatteellista toimintaa, on verovapaata. Henkilökohtaiset etuudet ovat lähes poikkeuksetta verotettavaa tuloa eli esimerkiksi jos ohjaajat saavat palkkatuloa heidän täytyy maksaa siitä veroa. Eri toimintatavoissa kannattaa kuitenkin muistaa aina katsoa tapauskohtaisuutta ja menetellä sen mukaan. Hyvä käytäntö on pelata varman päälle ja välttää turhia riskejä. (Anttila 2014.) Edellä mainittuja ohjeistuksia suosittelen noudatettavaksi myös SportistiRoi - tukiyhdistyksessä, mikäli sellainen tullaan perustamaan.

Seuraavassa joitakin tukiyhdistyksen toteutumisen hyviä ja huonoja puolia SportistiRoi - hankkeelle:

HYVÄT: Toimintamuodon selkeyttäminen ja sääntöjen laatiminen, tukiyhdistyksen pankkitilistä tulisi rahalle talletuspaikka, taloudellinen tuotto voitaisiin kohdentaa selkeästi yhteiseen aatteeseen, jatkossa tukiyhdistys voisi hakea suoraan toiminnalleen rahoitusta OPM:ltä. Tukiyhdistyksen perustamista tukisivat, että toiminnalla on selkeä päämäärä ja yhteinen halu vaikuttaa asioihin. Tukiyhdistys olisi yksi iso askel toiminnan jatkuvuuden kannalta!

HUONOJA/KYSYMYSMERKKEJÄ: Byrokratia, taloushallinto, Mikä tulee olemaan jatkossa verkostoyhteistyön rooli ja miten se onnistuu? Tuoko yhdistyksen luonti esteitä eri yhteistyötahoille esimerkiksi Rovaniemen kaupunki? (Kaupunki tarjoaa tilat, miten käy jos yhteistyö ei onnistu?) Mikä on yhdistyksen jäseniin kuulumattomien sanavalta? Hukkuuko SportistiRoi -hanke muiden yhdistysten joukkoon yhdistysjärjestäytymisen seurauksen? Kuka pitää kirjaa menoista ja tuloista?

http://www.exacttarget.com/blog/wp-content/uploads/2014/06/good_and_bad.jpg

Itse en näe esteitä SportistiRoi - tukiyhdistyksen perustamiselle, vaan se voisi minun mielestäni olla toimiva vaihtoehto. Joku muu, asiohin tarkemmin perehtynyt henkilö voi löytää jonkin esteen? Epävarmoja kysymysmerkkejä voi joitakin vielä selvittää esimerkiksi yhteistyötahojen mukana olo. Siihen tarvitaan kuitenkin keskustelua ja tarkempaa byrokratiaan perehtymistä (etenkin Rovaniemen kaupungin osalta). Loppuyhteenveto on kuitenkin selkeä! Vain tulevaisuus voi näyttää mitä se tuo tullessaan.

LÄHTEET

FINLEX 2014. Yhdistyslaki. Osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503. 13.11.2014.
Halila, H. 1999. Joukkueurheilun yhtiöityminen. Osoitteessa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/3741/L04a.pdf?sequence=1. 13.11.2014.
PRH 2014. Mitä yhdistystoiminta on? http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/rekisteroity_ja_rekisteroimaton_yhdistys.html. 13.11.2014.
Anttila, R. 2014. Luento Hyvän seuran hallinto ja verotus. Lapin Urheiluopisto. Järjestäjä Lapin Liikunta ry. 4.11.2014.
Yhdistystieto 2014. Yhdistyksen perustaminen. Osoitteessa http://yhdistystieto.fi/wiki/59-yhdistyksen-perustaminen. 13.11.2014.

OSA 12 Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvosto (VLN) on valtioneuvoston asettama liikuntalain nojalla toimivat opetus- ja kulttuurimisteriön asiantuntijaelin. Sen tehtäviin kuuluu liikunnan ja liikuntapolitiikan laajakantoisten sekä periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittely. Liikuntaneuvostoon kuuluu jaostoja muun muassa liikuntapolitiikan, erityisryhmien liikunnan ja liikuntatieteen jaostot. Jaostot asetetaan liikuntalain mukaisesti toimintaansa aina yhdeksi eduskunnan toimintakaudeksi kerrallaan. Tällä hetkellä (vuonna 2014) Valtion liikuntaneuvostossa on jäseniä 14 (+varajäsenet) ja puheenjohtajana toimii kansanedustaja Leena Harkimo.

http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/111%20Kuvat%202013/Harkimo-006.jpg

Liikuntaneuvoston ja sen eri jaostojen yhteisinä tehtävinä on tarkkailla liikunnan kehitystä, tehdä esityksiä ja aloitteita liikunnan kehittämiseksi, arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusta liikunnan alueella ja antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä. Valtion liikuntaneuvoston toimenkuvaan kuuluvat lausunnot löytyvät tarkemmin neuvoston nettisivuilta. (Valtion liikuntaneuvosto 2014a.)

http://www.liikuntaneuvosto.fi/images/default/vln-logo.png

 

 

 

 

 

 

 

Valtion liikuntaneuvostossa toimii tällä hetkellä neljä jaostoa. Nämä ovat liikuntapolitiikan jaosto, liikuntatieteen jaosto, erityisryhmien liikunnan jaosto sekä rakentamisjaosto. Jaostojen puheenjohtajien täytyy olla liikuntaneuvoston jäseniä. (Valtion liikuntaneuvosto 2014b.) Jaostoilla on omat seuraavanlaiset tehtävänsä, jotka löytyvät myös kirjattuina Valtion Liikuntaneuvoston nettisivuilta: 

"Liikuntapolitiikan jaosto valmistelee valtion liikuntaneuvostoon käsittelyyn tulevia lausuntoja ja käsittelee laajakantoisia liikuntapoliittisia asioita, kuten valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointikokonaisuutta." (Valtion liikuntaneuvosto 2014b.)

"Liikuntatieteen jaosto antaa lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle liikuntatieteelliseen tutkimukseen, liikuntalääketieteelliseen toimintaan ja tiedonvälitykseen myönnettävistä valtionavustuksista. Jaosto valmistelee toimikausittain liikuntatutkimuksen strategia-asiakirjan, jossa kuvataan liikuntatieteellisen tutkimuksen avustuspolitiikan periaatteet ja painoalueet" (Valtion liikuntaneuvosto 2014b.)

"Erityisryhmien liikunnan jaosto toimii liikunnan asiantuntijaelimenä vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden liikuntaan liittyvissä kysymyksissä. Erityisryhmien liikunnan jaoston tehtävänä on tehdä esityksiä, aloitteita ja kehittämisselvityksiä erityisliikunnan alalta, antaa erityisliikuntaan liittyviä lausuntoja, järjestää koulutustilaisuuksia alan yhteisöjen kanssa sekä vastata koulutuksen yhteensovittamisesta, osallistua alan kansainväliseen yhteistyöhön, toimia tiedonvälittäjänä eri hallintokuntien ja alan toimijoiden välillä sekä edistää erityisliikuntaa kunnissa, järjestöissä ja laitoksissa." (Valtion liikuntaneuvosto 2014b.)

"Rakentamisjaosto valmistelee strategiset linjaukset liikuntapaikkarakentamisen avustuspolitiikalle ja käsittelee liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä laajakantoisia kysymyksiä." (Valtion liikuntaneuvosto 2014b.)

Valtion liikuntaneuvoston historia ulottuu vuoteen 1920, jolloin Suomeen perustettiin Valtion urheilulautakunta. Se toimi aina vuoteen 1966, kunnes syntyi Valtion urheiluneuvosto. Valtion urheiluneuvosto toimi vuoteen 1991, jonka jälkeen syntyi Valtion liikuntaneuvos. Tarkempia historiallisia tietoja voi lukea Valtion liikuntaneuvoston nettisivuilta tai esitelehtisestä. Liikuntaneuvoston sivuilta löytyy myös runsaasti erilaisia liikuntaa koskevia julkaisuja ja asiakirjoja joihin kannattaa käydä tutustumassa. (Valtion liikuntaneuvosto 2014c.)

Neuvosto koolla http://www.suomenlatu.fi/@Bin/3893084/IMG_5666.jpeg

LÄHTEET

Valtion liikuntaneuvosto 2014a. Valtion liikuntaneuvoston tehtävät. Osoitteessa http://www.liikuntaneuvosto.fi/valtion_liikuntaneuvosto/mika_on_valtion_liikuntaneuvosto. 10.11.2014.

Valtion liikuntaneuvosto 2014b. Valtion liikuntaneuvoston jaostot. Osoitteessa http://www.liikuntaneuvosto.fi/valtion_liikuntaneuvosto/jaostot. 10.11.2014.

Valtion liikuntaneuvosto 2014c. Valtion liikuntaneuvosto - linjoja liikuntaan vuodesta 1920. Osoitteessa http://www.liikuntaneuvosto.fi/valtion_liikuntaneuvosto/neuvoston_historia. 10.11.2014.

OSA 11 Liisi ja Esa Torkkola -säätiön kokous

Torstaina 6.11. kokoontui Liisi ja Esa Torkkola -säätiön hallitus käsittelemään tuloskatsausta sekä päättämään vuotuisten apurahahakemusten myöntämisestä. Sain kunnian olla mukana tässä mielenkiintoisessa kokouksessa, joka kesti useamman tunnin ennen kuin kaikki asiat olivat tulleet hoidetuiksi. Mukaan tarttui jälleen yksi hyvä harjoittelukokemus lisää. Kokouksessa tulleet asiat ovat salassapidettäviä ja kerron tässä raportissa vain yleisiä huomioita.

Esa

Liisi

Liisi ja Esa Torkkola -säätiö on perustettu vuonna 2008. Perustajana toimi edesmennyt lappilainen innokas urheiluihminen Liisi Torkkola. Liisi itse harrasti naisvoimistelua ja Esa yleisurheilua sekä hiihtoa. Säätiön ensijaisena tarkoituksena on tukea Lapin nuorisourheilua, mikä toteutuu vuotuisten avustusrahojen jakamisella. Säätiön toissijainen tehtävä on kunnioittaa Eeli ja Esteri, Elli, Eero, Esa ja Liisi Torkkolan muistoa. Tämä tapahtuu heidän hautojen hoidolla. (Liisi ja Esa Torkkola -säätiö 2014.)

 Kokous aloitettiin käsittelemällä ensin tuloskatsausta eli millä mallilla säätiön rahapolitiikka tällä hetkellä on. Paikalla ollut pankkialan ammattilainen kertoi tärkeimmät huomiot niistä ja ehdotti myös joitakin tulevaisuuden suunnitelmia. Tämän jälkeen siirryttiin itse kokouksen pääaiheeseen eli apurahahakemusten käsittelyyn.

Apurahahakemuksia oli tullut runsaasti eri tahoilta. Oli yksilöurheilijoilta ja seuroilta monista eri lajeista. Osa oli kriteerien mukaisia, mutta osa ei niitä valitettavasti täyttänyt. Säätiön sivulla olevien ohjeiden mukaan apurahahakemuksia hakeneiden henkilöiden iän tulee olla alle 25 ja heidän tulee urheilla Lapin alueella. Tuen voi myöntää yhdelle tai useammalle urheilijalle, urheiluseuralle tai -joukkueelle. Hakemus tulee olla allekirjoitettu niin, että henkilökohtaisen hakemuksen allekirjoittaja on urheilija/tuen hakija. Kun kyseessä on urheiluseura, niin hakemuksessa täytyy olla seuran puheenjohtajan allekirjoitus. Säätiön hallituksella on päätösvalta siitä kenelle tuki myönnetään ja kuinka paljon tukea annetaan.  Lisätietoja voi käydä lukemassa säätiön nettisivuilta. (Liisi ja Esa Torkkola -säätiö 2014.)

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJgninGeCx0pIz9HXNff5YMwuhDzdEd6CycIbzMRYoxZqJ-d2OvOvHep5dlF6G_1X0SD07oMpR1inPIeUgZLB2evadl_92wPIdPZ6pD-LJtxLguSNUgT73EUpJdUwc4uPYZ4j8uXkUSXrb/s640/pillinlotto.jpg

Hallitus kävi läpi kaikki hakemukset ja päätti tukien myöntämisestä. Siinä vierähti aikaa, mutta lopulta homma oli valmiina. En lähde selittämään tarkempia yksityiskohtia tapahtumista. Mielestäni tärkein huomio aikaa vievässä hakemusten käsittelyoperaatiossa oli ehdottamasti perusteltu hakemuksen hyväksyminen tai hylkääminen. Liikunta-alan asiantuntemuksesta muun muassa lajitietoudesta, seuratietoudesta ja hallinnollisista jutuista oli tässä paljon hyötyä.

 

LÄHTEET

Liisi ja Esa Torkkola -säätiö 2014. Osoitteessa http://www.foundationweb.net/torkkola/index.html. 7.11.2014.

OSA 10 Välkkärikoulutus

Torstaina 6.11. pääsin Suvin matkaan pitämään välkkärikoulutusta Nivavaaran alakoululle. Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Välkkäri-välituntiliikuttajakoulutuksia kouluissa. Koulutuksia voi järjestää myös esimerkiksi kunnan liikuntatoimi tai osaava henkilö opettajien keskuudesta. (Liikkuva Koulu 2014.) Koulutukseen osallistui parikymmentä 4.-6.luokkalaista oppilasta. Koulutus alkoi kello yhdeksän ja loppui hieman ennen kahtatoista. Oma roolini oli seurata toimintaa ja olla apuna ohjauksessa muun muassa mentoroida oppilaiden itse vetämiä leikkjä ja pelejä. Toiminta oli minulle uutta, joten oli mukava nähdä mitä se pitää sisällään. Kolmen tunnin koulutus oli tiivis melko paljon tietoa sisältävä paketti. Oppilaat olivat itse aktiivisessa roolissa liikkuen sekä myös itse ohjaten. He saivat kertoa muun muassa omasta unelmien välitunnistaan ja suunnitella sekä toteuttaa oman välituntileikkinsä. Oppilaat olivat hienosti mukana ja toimivat hyvässä yhteistyössä. Lopussa meinasi tulla hieman kiire ohjauksien kanssa, mutta kaikki ehtivät kuitenkin toteuttaa ohjauksensa ja saivat kuulla myös palautteen siitä. Tärkeimpiä arviointikohteita olivat muun muassa leikin aloittaminen, sääntöjen läpikäyminen ja tarvittaessa niiden uudelleen kertaaminen sekä muokkaaminen. Toivon mukaan nämä koulutuksen saaneet oppilaat ryhtyisivät aktiivisesti toteuttamaan koulutuksessa saamiaan tietoja sekä taitoja. Tsemppaus ja rohkaisu välituntiliikuntaan ohjaajiksi olivat kyseisen koulutuksen tärkeimmät yksittäiset annit oppilaille. Jokaisella oli mielestäni todella hyviä ideoita ja toteutuksia, joten välkkärihomma onnistuu näillä oppilailla varmasti. Lopussa vielä tiivistetty koulutuksen kuvaus, joka löytyy myös Lapin Liikunnan sivuilta:

 "Välkkäri-koulutus on tarkoitettu liikunnasta kiinnostuneille 5. - 9.luokkalaisille. Koulutuksessa osallistujat saavat valmiuksia toimia oman koulunsa välitunneilla liikuntaan innostajina, leikkien ja pelien käynnistäjinä sekä ohjaajina. Koulutuksessa suunnitellaan valmiiksi oman koulun välituntiliikuntaa ja liikutaan paljon itsekin. Osallistujamateriaali sisältää paljon käytännön vinkkejä välituntiliikuntaan. Koulutuksen keskeisiä teemoja ovat: välituntiliikunnan erityispiirteet, unelmien välitunti, liikuntatuokion mallileikkejä ja -pelejä, vihjeitä välituntileikkien ja -pelien ohjaamiseen ja Välkkäritoiminnan käynnistäminen koulussa. Koulutus on tilauskoulutus." (Lapin Liikunta 2014.)

http://www.sporttikauppa.fi/@Bin/246945/v%c3%a4lkk%c3%a4ri%20v%c3%a4lituntiohjaajan%20opas.jpg

LÄHTEET
Lapin Liikunta 2014. Välkkäri-Välituntiohjaajakoulutus nuorille. Osoitteessa http://www.lapinliikunta.com/koulutus/lasten-ja-nuorten-liikunnan-koul/nuoret/. 7.11.2014.
Liikkuva Koulu 2014. Osoitteessa http://www.liikkuvakoulu.fi/ideat/luokille-0-6/koulutukset. 7.11.2014.

OSA 9 Roihu-seminaari 5.11.2014

Keskiviikkona klo 13-16 järjestettiin Urheiluopistolla siis Roihu-seminaari. Sen aiheena oli aikuisväestön liikunta ja sen kehittäminen Rovaniemellä. Seminaari alkoi Lapin amkin tuntiopettajan Kaiskun alustuksella. Hän kertoi Roihu10-projektin taustoja muun muassa lasten ja nuorten toiminnan liikkeelle lähtemisestä. Siitä kuinka se on ollut eri yhteistyötahojen yhteinen ponnistus ja että aikuisväestön liikuttamisen kehittämiseen olisi hyvä lähteä samalla ajatuksella.

http://www.rovaniemicongresses.com/sites/visitrovaniemi.fi/files/styles/flexslider_full_narrow/public/rovaniemi_congresses/venues/santasport-meeting-room1-rovaniemi-congresses.jpg?itok=0QYJ099V

Kaiskun puheenvuoron jälkeen ohjat otti Lapin amkin 3.vuosikurssin liikunnanohjaajaopiskelijat. He kertoivat päivän sisällön ja toimintatavat miten edetään. Pienen alustuksen jälkeen siirryttiin itse toimintaan. Se koostui yhteistoiminnallisesta PBL-työskentelystä. Otettiin jako neljään ryhmään ja jakaannuttiin neljään eri työpisteeseen. Ne koostuivat ennakkotehtäviksi annetuista aiheista eli: 1. Mitä ohjattua liikuntatoimintaa Rovaniemellä on?, 2. Miten omatoimista liikuntaa voisi lisätä?, 3. Liikuntapaikat ja 4. Verkostotoiminta, tiedottaminen ja yhteistyö. Ensiksi rasteilla keskusteltiin jo olemassa olevasta toiminnasta yms., jonka jälkeen keskustelua siirrettiin enemmän kehitystoiminnan ja ideoinni pariin. Sama kaava tapahtui kaikilla rasteilla ja ne kaikki toimivat mielestäni hyvin jouhevasti. Eri tahoilta tulleiden ihmisten ansiosta keskustelu oli monipuolista ja siihen sisältyin monenlaisisa näkökulmia niin seurojen, kaupungin kuin esimerkiksi erityisliikunnan puolelta.

Kun kaikki ryhmät olivat kiertäneet kaikki rastit suoritettiin äänestys. Äänestyksessä jokaisella oli käytettävissä yksi ääni per aihepiirin sisältämä yksityiskohtaisempi aihe esimerkiksi liikuntapaikoissa liikuntabussi jne.. Äänestyksen jälkeen siirryttiin smoothietauolle. Sillä välin liikunnanohjaajaopiskelijat olivat laskeneet mitkä aihealuiden yksityiskohtaisemmat sisällöt olivat saaneet eniten ääniä. Näitä olivat: 1. Tuki/motivointi liikuntaan elämäntapana, 2. Esteettömyyden parantaminen/kehittäminen, 3. Liikuntapaikkojen tarjonnan kehittäminen omatoimiselle liikunnalle sekä 4. "Luomuliikunnan" ja liikkumisen kynnyksen madaltaminen esimerkiksi "kävelyparkeilla." Näistä sai vapaasti valita itseä eniten kiinnostavan aihepiirin ja minä valitsin tuki/motivointi liikuntaan elämäntapana.

http://hlks.fi/images/uutiskuvat/skabat/aanesta.png

 Näin muodostettiin siis jälleen neljä ryhmää ja keskustelut kyseisistä aihepiireistä käynnistyivät vilkkaasti. Minä toimin meidän ryhmässä kirjurina ja poimin tärkeimpiä meidän ryhmässä esille nousseita asioita paperille. Näitä olivat muun muassa: Liikkumaan aikuisen saavia asioita ovat hyvä olo liikunnan jälkeen, liikuntamallit, kannustus, asiointi, toisten tapaaminen ja kuntoilu. Miten näitä voisi lähteä toteuttamaan kotisairaanhoito/kotipalvelu, opiskelijat ja muut yhteistyötahot sekä kiertävä liikuntabussi. Puhuimme myös liikunnan arkipäiväisyydestä eli käyttämisestä ns. "tarpeen mukaan." Otetaan pala kuntosalia tai hiihtoa sen hetkisen tarpeen mukaan. Myös arvovalintojen maailma vilahti keskusteluun mukaan, sillä se on aina loppujen lopuksi sinä itse joka päätät millä menet töihin tai katsotko esimerkiksi telkkaria ennemmin kuin menet ulos? Lopussa kaikki ryhmät esittelivät oman aihepiirinsä ja siinä esille nousseet asiat. Minä sain esitellä oman ryhmämme tuotoksen mikä oli hyvä kokemus. Esiintymisvarmuutta tuli jälleen ripaus lisää. Tilaus päättyi nopeaan loppuyhteenvetoon ja tiedottamiseen miten jatkossa mahdollisesti edetään. Suuntaviivat tuli piirretyiksi ja seminaari meni mielestäni kokonaisuudessaan hyvin.

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-pxMfEYJha2LylzJNoW4ZyP5uzWcj5Gcppddac03myKBHQdkr5idruDGgeDIRy3h4sOGRSiM4sLKwy0p0T2MnI_0864usb2CLG4bWk1kaPSQmpDtxd1Lyn1ptihLW7089aCuUN_oJhhw/s1600/Motivation-to-row-Faster.jpg

OSA 8 "Hyvän seuran verotus ja hallinto"

Lapin liikunta järjesti seurajohdon koulutuksen 4.11.2014 Urheiluopistolla aiheena seuran verotus ja hallinto. Kouluttajaksi oli paikan päälle saapunut Valo ry:n seuratoiminnan asiantuntija Rainer Anttila. Seurajohtajia ja muita seuraan kuuluvia henkilöitä oli paikalla runsaat parikymmentä henkilöä muun muassa Rokista, Napasta ja Koyamasta. Raineria ja seurahenkilöstöä kuunnellessa kolmen tunnin periodi vierähti nopeasti ja oppia tuli runsaasti lisää. Liikuntahallinnon kurssilla opiskellut aihealueet, kuten talkootoiminta, yleishyödyllisyys, elinkeinotoiminta jne. pyörivät keskusteluissa päällimmäisinä asioina. Minulla oli koulutuksen aluksi annettu tehtävä vetää pieni esittäytymiskierros. Sen toteutimme piirimuodostelmassa yhdistämällä esittäytymisen ja illan odotusten kertomisen pieniin toiminnallisiin suorituksiin esimerkiksi jalkapallon potkaisemiseen. Tästä jatkoimme jouhevasti itse illan pääaiheeseen.

Kouluttaja Rainer Anttila http://www.keravanuimarit.fi/uutisia/kuvia/ULTre200403.jpg

 

Rainer aloitti koulutuksen kertomalla hieman ensin Valosta ja Valon toiminnasta. Hän kertoi muun muassa Valon käytössä olevasta Help Desk-palvelusta, josta seurat voivat käydä kyselemässä mieltä painavista asioista. Sitten hän kävi nopeasti illan sisällön läpi ja pohjusti aihetta yhdessä Suvin kanssa kertaamalla koulutuksen ennakkokysymykset. Näiden miettimiseen ja keskusteluun annettiin ryhmille aikaa noin 5 min, jonka jälkeen kaikki ryhmät saivat pienen puheenvuoron. Niissä he saivat tuoda esille kysymysten herättämiä ajatuksia. Näitä olivat muun muassa seuran jäsenten palkitseminen, talkootyön kriteerit, lahjoitukset ja työn kautta tuleva markkinatila, "korvamerkit", varainhankinnan raja-aita sekä stipendien jakamisperusteet.

http://www.sport.fi/system/images/W1siZiIsIjIwMTQvMDkvMDEvMTJfNTRfMjRfMzA5X0hlbHBEZXNrX2Jhbm5lcmkzLmpwZyJdLFsicCIsInRodW1iIiwiMjgweDI4MCJdLFsicCIsInN0cmlwIl1d/HelpDesk_banneri3.jpg

Itse koulutuksessa Rainer palasi näihin kysymyksiin aina näiden aihealueiden tullessa esiin. Kattava luennointi avasi ensin hieman yleishyödyllistä toimintaa. Tähän aiheeseen liittyi muun muassa juuri voimaan tullut uusi verotussysteemi ja miten se koskee yleishyödyllisiä yhteisöjä, yleishyödyllisen yhteisön kriteerit sekä aatteellisuuden ylläpitäminen. Keskusteluissa nousi esiin tärkeimpänä liian pienen piirin toiminnan riskit sekä yhteisten hyvän ajaminen.

Yleishyödyllisyydestä siirryttiin jouhevasti urheiluseuran elinkeinotulojen käsittelyyn. Tässä käsiteltiin elinkeinotulolle tyypillisiä piirteitä esimerkiksi voiton tavoittelua, itsenäisyyttä, jatkuvuutta ja kilpailuolosuhteita. Näitä asioita tarkasteltaessa tulee aina katsoa kokonaisarviota ja tapauskohtaisuutta. Täytyy muistaa, että yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan rajat ovat määritelty laissa (Tuloverolaki 23 §), jossa määritellään varainahankinnan erilaisia verottomia muotoja. Näitäkin tulee tarkastella aina tapauskohtaisesti ja parempi on pelata varman päälle mikäli epäilee onko toiminta kaikkien lakipykälien mukaista vai ei. Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä lähempänä yhteisön toiminta on aatteellisuutta sitä varmemmin se on yleishyödyllistä toimintaa.

Seuraava aihealue koski talkootöitä ja niiden verotusta/verottomatta jättämistä. Tässä käytiin läpi talkootyön kriteerit ja kohtia missä pitää maksaa toiminnasta veroa. Tärkeimpiä esiin nousseita asioita olivat henkilökohtainen etu, joka on aina verotettavaa eikä sitä voi ohittaa. Toinen esiin noussut seikka oli vuosi-ilmoitus, jossa tulisi näkyä asialliset selvitykset siitä mihin rahaa on mennyt ja onko siitä toimitettu asianmukaiset maksut. Nyrkkisääntönä seuran talkootöissä on hyvä "yhteiseksi hyväksi."

Pihatalkoot http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article6722040.ece/ALTERNATES/w580/haravointi+talkooty%C3%B6+pihaty%C3%B6t+syksy+kottik%C3%A4rryt+haravoiminen.jpg

Viimeisenä aihealueena käsiteltiin seuran maksamia korvauksia stipendejä esimerkiksi valmennustukia ja matkatukia. Kulujen korvaaminen on aina mahdollista, mutta se vaatii asianmukaisen ja luotettavan ilmoituksen. Korvaukset tulee näkyä vuosi-ilmoituksessa. Palkan maksu tulee suorittaa tehdystä työstä mikäli kyseessä on työsuhde. Työsuhteen kriteerit käytiin myös pikaisesti läpi. Stipendien jakamisessa kehotettiin ettei niitä jaettaisi suoraan rahana, vaan annettaisiin urheilijalle esimerkiksi valmennustukia tai muita rahan arvoisia etuuksia. Tärkeintä urheilijoiden tukemisessa on etukäteen laaditut kriteerit, joka mahdollistaa sen, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisella tavalla.